Usein kysyttyä

Kuka on yksinelävä?

Yksinelävä on aikuinen ei avio/avoliitossa elävä naimaton, eronnut tai leski.

Yksinhuoltajat lasketaan perheellisiksi. Monet yksinhuoltajat kokevat itsensä yksineläviksi.

Mistä sana ”yksinelävä”?

Kielitoimisto suosittelee sanaa ”yksinelävä”. Kielitoimiston mukaan voidaan myös käyttää sanaa ”yksinasuva”. ’Yksinasuva’ on kapeampi käsite. Kaikki yksinelävät eivät ole yksinasuvia. Jotkut asuvat esimerkiksi sisarusten, vanhemman, aikuisen lapsen tai opiskelukavereiden kanssa.

Jotkut käyttävät sanaa ”sinkku” (englanninkielisestä sanasta ”single”).  Toiset eivät pidä tästä sanasta. Toiset käyttävät sanaa ”yksineläjä”. Sana ”perheetön” koetaan yleensä loukkaavana. Myös sanan ”yksinäinen” monet kokevat sopimattomaksi, koska se viittaa yksinäisyyden tunteeseen ja yksinäiseen ihmiseen, mitä moni yksinelävä ei koe olevansa.

Miksi yksinelävien yhdistystä tarvitaan?

Yksinelävien määrä Suomessa on kasvanut vuosi vuodelta. Tällä hetkellä joka neljäs aikuinen on yksinelävä. Samalla yhteiskunta ja päätöksenteko eivät ole tarpeeksi pysyneet mukana tässä kehityksessä. Myöskään tietoa nykypäivän yksinelävien tilanteesta ja tarpeista ei ole riittävästi.

Kenen etuja yhdistys ajaa?

Yhdistys ajaa kaikkien yksinelävien etua. Erityisesti vaikeassa asemassa olevien asioita pyritään pitämään esillä (esim. työttömät, pitkäaikais-sairaat, opiskelijat, eläkeläiset, pätkätyöläiset ja pienituloiset).

Onko kyse poliittisesta yhdistyksestä?

Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Yhdistys tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa pyrkiessään parantamaan yksinelävien asemaa.

Kuka voi liittyä yhdistyksen jäseneksi?

Missä tahansa elämäntilanteessa oleva voi liittyä yhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen jäsen voi olla niin yksinelävä, seurusteleva kuin parisuhteessa eläväkin. Yhdistyksellä on myös perheellisiä jäseniä. Jotkut ovat oman elämänsä, työnsä tai lähipiirinsä kautta kokeneet, että yhdistyksen ajamia asioita ovat aiheellisia ja haluavat tukea tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta yksineläville.

Milloin jäsenmaksu maksetaan?

Jäsenmaksutilisiirrot lähetetään jäsenille postitse tai sähköpostitse loppukeväällä, vuosikokouksen jälkeen. Vuosikokous päättää jäsenmaksun suuruudesta. Jäsenmaksu vuodesta 2011 on 20 euroa työllisiltä ja 10 euroa opiskelijoilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä. Uusille jäsenille jäsenmaksulasku lähetetään jäsenhakemuksen seuranneen hallituksen kokouksen jälkeen. Hallituksen kokouksia pidetään noin kerran kuukaudessa, paitsi kesällä.

Mihin jäsenmaksut käytetään?

Jäsenmaksujen kautta saadut tulot käytetään lähinnä yhdistyksen posti-, nettiliittymä-, sähköposti-, nettisivu- ja puhelinliittymämaksuihin sekä matkakustannuksiin. Yhdistystoiminta hoidetaan vapaaehtoistyönä. Tarkka selonteko yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta annetaan jäsenille vuosikokouskutsun yhteydessä.

Miten hyväksyminen jäseneksi tapahtuu?

Jäsenhakemuksen lähettänyt hyväksytään hallituksen kokouksessa. Puheenjohtaja tai sihteeri lukee hakijan nimen, kotipaikkakunnan sekä hakemuksen yhteydessä mahdollisen viestin hallituksen jäsenille.

Kenellä on pääsy jäsenrekisterin tietoihin?

Rekisteritietoja säilyttävät puheenjohtaja ja sihteeri ja jäsenmaksutietojen osalta myös rahastonhoitaja. Jäsenrekisteritietoja ei luovuteta kolmannelle osapuolelle. Katso lisää Jäsenyys/Rekisteri/Henkilörekisteriseloste yhdistyksen nettisivulta. Jäsenen luvalla luovutetaan yhteystiedot alueyhdyshenkilölle.

Kuka lukee yhdistyksen sähköpostia?

Puheenjohtaja ja sihteerillä on pääsy yhdistyksen sähköpostiin. Sihteeri lukee sähköpostit ensisijaisesti.

Miten eroan yhdistyksestä?

Yhdistyksestä voi erota sähköpostitse tai postitse. Eroilmoituksen jälkeen kaikki jäsenen tiedot poistetaan jäsenrekisteristä. Kerro mielellään eroamisesi syy. Näin yhdistys voi paremmin kehittää toimintaansa, jäsenten hyväksi.